Kylterille haetaan päätoimittajaa vuodeksi 2011.
Jos painetun median tuottaminen ja oma opiskelijayhteisösi ovat lähellä sydäntäsi, älä enää epäröi, vaan hae ma 8.11. klo 16 mennessä!
Voit lisätä tähän sisältöä blogin hallinnassa
Voit lisätä tähän sisältöä blogin hallinnassa
“Journalism is in fact history on the run.” -Thomas Griffith
Syksyn toinen avustajatapaaminen pidetään keskiviikkona 20.10.2010 klo 16 Nollassa. Tapaamisessa ideoidaan vuoden viimeistä Kylteriä ja samalla ensi vuoden päätoimittajuudesta kiinnostuneilla on mahdollisuus kuulla hausta ja päätoimittajan hommasta yleisesti.
Jos siis haluat mukaan tekemään opiskelijayhteisöäsi koskettavaa historiaa on the run, saavu paikalle Moleskine-vihko täynnä juttu- ja kuvitusideoita tai muuten vaan innokkaana ja uteliaana, niin tehdään yhdessä maailman paras Kylteri 4/2010!
Tule, näe ja tee Kylteri!
Kylteri kutsuu kaikki kirjoittamisesta, kuvittamisesta, valokuvaamisesta, juttujen ideoinnista tai mistä tahansa KY:n omaan jäsenlehteen liittyvästä kiinnostuneet syksyn ensimmäiseen avustajatapaamiseen 21.9.2010 klo 16 Ravintola Nollaan (Pohjoinen Rautatiekatu 21).
Osallistuaksesi lehden tekoon sinun ei tarvitse olla pitkän linjan toimittaja tai lehtikuvaaja — Kylteri on perinteisesti tarjonnut halukkaille mahdollisuuden toteuttaa journalistisia tarpeitaan ja kerätä laadukkaita työnäytteitä toteuttamalla kiinnostavia juttuideoita aiempaan kirjoittaja-/kuvaaja-/kuvittajataustaan katsomatta.
Tule siis paikalle ideoita pursuten tai uteliaisuuttasi tsekkaamaan, millaisia juttuja ja tekijöitä lehteen kaivataan.
Kylterin kiusaus – huijaaminen opiskeluissa
Huijaaminen Kauppakorkeakoulussa – poikkeustapauksia vai arkipäivää? Keskustelu jatkuu Kylterin blogissa. Kerro omat mielipiteesi ja kokemuksesi.
Kaikki ovat kai huijanneet joskus. Oli se sitten luvatonta ryhmätyötä harjoitustehtävien parissa tai varsinaista lunttaamista tentissä. Kyselen viikon ajan tapaamiltani ihmisiltä, ovatko he huijanneet. Yleensä he ovat tehneet jotain pientä, eivätkä ole aivan varmoja onko se sallittua vai ei.
Artikkelia varten tein Internetiin kyselyn huijaamisesta. Pienestä vastaajamäärästä huolimatta vastaukset antavat viitteitä huijaamisen yleisyydestä. Kome neljästä oli tehnyt kiellettyä yhteistyötä tehtävissä.
Juhlan merkit
Moraalinen ylemmyydentunne lämmitti terästetyn glögin lailla. Ukko istui käpyläläisen puutalon olohuoneessa ja luki Montaignen Esseitä. Ukko oli yksin. Hän olisi ehkä halunnut olla muiden kanssa, mutta se auttoi jonkin verran kun tiesi olevansa muita parempi. Puutalossa asui hänen lisäkseen kolme muutakin. Kukaan muista asukkaista ei ollut kuitenkaan paikalla. Kirsimarja, vakaumuksellinen fennovegaani ja feministi oli tapaamassa äitiään Harjussa. Aleksi oli käymässä Hare Krishna –temppelissä Ruoholahdessa. Kommuunin neljäs asukas, vanha stalinisti Jaakko oli ollut hiljainen ja vaivautunut aamiaispöydässä. Jaakko oli lähtenyt nopeasti ja salamyhkäisenä.
Uraputki katkolla?
Miltä tuntuu, kun joku muu päättää nousujohteisen uran katkeamisesta tuotannollis-taloudellisiin syihin? Kylteri teki erilaisen urajutun tyypeistä, jotka ovat saaneet keksiä uutta tekemistä YT-neuvottelujen seurauksena.
Koko henkilöstö on kokoontunut kuulemaan Isoa Johtajaa ulkomailta. Lyhyt vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta ja monikansallisen rahoitusalan yrityksen säästöpaineista Suomen pienellä markkinalla päättyy lyhyesti ja ytimekkäästi uutisista tuttuun kirjainyhdistelmään. ”Suomeksi YT-neuvottelut”, täsmentää toimitusjohtaja. Henkilöstö kohahtaa. Kyllähän jotain odotettiin tapahtuvan, mutta että näin nopeasti, tässä ja nyt?
Muistopuhe Kylteri-vainaalle
Hautajaisissa on usein tapana, että vanha ystävä pitää muistopuheen vainajalle. Tässä tapauksessa ruumis ei ole vielä arkussa, mutta pää on jo pölkyllä, joten muistelot kyynel silmässä voi aloittaa.
Viisaiden neuvosto tulee nimittäin loppuvuonna 2009 seuraavaan lopputulokseen: “Kylteri-lehti on kiva, mutta liian kaukana opiskelijoiden arjesta ja sitä paitsi kallis. KY:n oma lehti voi olla halpatyövoimalla koottu läpyskä, koska kylteritomppelit eivät kuitenkaan hyvän päälle ymmärrä. Hienostelijoiden tarpeet täytetään, kun yhdistetään voimat teekkareiden kanssa vähän laadukkaampaan ja yleisluontoisempaan Aino-lehteen.”
Kylterin ruokapuheet
Kylteri jalkautui yliopiston keskustakampuksen ruokaloihin ja testasi niiden kauppistoleranssia.
Jos GOOMia tai joitakin poikkitieteellisiä bileitä ei lasketa, taitavat opiskelijaruokalat tarjota eniten optioita tiedekuntarajat ylittäviin kohtaamisiin perustarpeiden tyydyttämisen merkeissä. Yliopiston ruokaloissa voi kauppatieteilijöille kuitenkin tulla orpo olo, kun naapuripöydässä keskustellaan yliopistolain turmelevasta vaikutuksesta oman alan akateemiselle tutkimukselle rahoittajien kiinnostuksen kohdistuessa yksinomaan Aalto-yliopistoon tai lääketieteelliseen tutkimukseen.
Epäterve kilpailuhenki opiskelijoiden ongelmana HSE:llä
Otteen saaminen opiskeluista stressaa ja valvottaa opiskelijoita Kauppakorkeassa.
Psyykkisiä ongelmia tai kovaa stressiä on melkein kolmanneksella korkeakouluopiskelijoista. Tämä selviää helmikuussa julkaistusta valtakunnallisesta korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta. Tutkimusotos käsitti 5 000 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa. Viidennes vastaajista arvioi nukkuvansa harvoin tai tuskin koskaan riittävästi.
Edustajiston omaisuuspäätöksestä valitettu
KY:n edustajisto teki syksyllä päätöksen siirtää sijoituskiinteistöt ja rahasto-osuuksia säätiölle, ja antaa toiminta-avustusta KY-yhdistykselle. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen.
KY:n 53 miljoonan euron arvoinen asuntolakiinteistökanta ja 4,5 miljoonaa rahasto-osuuksia siirtyy Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle 2010 tammikuussa. Edustajisto päätti lokakuisessa kokouksessaan, että jäljelle jäävät varat, sijoituskiinteistöt ja 23,5 miljoonan euron arvosta rahasto-osuuksia, siirtyvät KY-säätiölle, Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:n saadessa 500 000 euron toiminta-avustuksen. Yhdistys jatkaa tulevaisuudessa KY:n nykymuotoista toimintaa. Päätöksen jälkeen KY:n hallituksen puheenjohtaja Katariina Kyckling sanoi olevansa iloinen, että tehtyjen päätösten jälkeen nykyiset ylioppilaskunnat voivat keskittyä tärkeimpään eli uuden ylioppilaskunnan rakentamiseen.
Ilo saattoi kuitenkin olla ennenaikaista, sillä edustajiston päätöstä tarkastellaan keväällä hallinto-oikeudessa. Päätöksestä valittivat KY:n jäsenet Kaarlo Väisänen ja Antti Savolainen. Valitus koskee edustajiston päätöstä siirtää varallisuutta sekä säätiölle että yhdistykselle, ja päätöstä myöntää toiminta-avustus yhdistykselle.
Kaarlo Väisänen sanoo valittamisen syyksi tehtyjen päätösten laillisuuden selvittämisen. Hän sanoo valittamisen palvelevan KY:n etua, koska tehty päätös on ylioppilaskunnan kaikkien aikojen tärkein. Hänelle itselleen on epäselvää kuinka asioista on oikein päätetty. ”Lokakuun 2007 kokouksen, jossa asioiden valmistelu käynnistettiin, päätökset on julistettu salaisiksi vuoteen 2012 asti. Myös tänä syksynä lahjoituskokouksen yhteydessä käsitellyt asiantuntijalausunnot, joiden yhteydessä on pureuduttu laillisuuskysymyksiin, on julistettu salaiseksi. Tämän lisäksi myös lahjoituksen lahjakirja on julistettu salaiseksi vuoteen 2014 asti.” Väisäsen mielestä päätöstä koskevien dokumenttien saaminen julkiseksi olisi lakien ja KY:n sääntöjen mukaista.
Kysymyksiin päätöksien laillisuudesta hallituksen puheenjohtaja Kyckling vastaa yksiselitteisesti. ”Kaikki KY:n tekemät päätökset ovat laillisia, myös edustajiston päätös julistaa tiettyjä asiakirjoja salaisiksi. Tämä on myös KY:n omien sääntöjen mukaista.” Hän sanoo ylioppilaskunnan edustajiston ensin miettineen uuden ylioppilaskunnan tarpeita ja toimintaa. ”Edustajisto päätyi siihen että uuteen ylioppilaskuntaan päätyvät kaikki asunnot sekä rahasto-osuuksia. Sen lisäksi edustajisto on halunnut ajatella nykyisiä ja tulevia kauppatieteiden opiskelijoita, ja luoda edellytykset vahvalle kylteriyhteisölle jatkossakin. Se palaute mitä KY on näistä päätöksistä saanut, on hyvin positiivista meidän jäsenistön suunnalta.”
Väisänen on myös toista mieltä KY:n tiedottamista luvuista. Hän mieltää ylioppilaskunnan viestinnän aiheesta harhaanjohtavaksi. ”KY:n asuntoloiden markkina-arvoksi on edustajiston kokouksessa 27. marraskuuta todettu noin 27 miljoonaa euroa, sillä noin 50 miljoonan euron arvoisiin kiinteistöihin kohdistuu 23 miljoonaa euroa pankkiluottoja. KY:n koko omaisuuden markkina-arvo on 73 miljoonaa euroa, josta KY:n toimintaa rahoittavan sijoitusomaisuuden arvo 45 miljoonaa. Valituksen kohteena oleva yli 40 miljoonan euron arvoinen lahjoitus säätiölle kattaa siis yli 90 % KY:n sijoitusomaisuudesta ja valtaosan KY:n kaikesta omaisuudesta, ottaen huomioon että opiskelija-asunnoilla ei edes ole varsinaista realisoitavaa markkina-arvoa johtuen niitä koskevista lainarajoituksista.”
KY:n talousjohtaja Kirsti Jerkku kiistää jyrkästi, että vääriä lukuja olisi annettu. Hän huomauttaa, että luvuista keskustellessa on erittäin tärkeää määritellä mitä lukuja käytetään. ”Viime tilinpäätöksessä KY:n asuntolakiinteistöjen bruttomarkkina-arvon arvioitiin olevan 50 miljoonaa euroa ja niihin kohdistui noin 23 miljoonan euron velat eli kiinteistöjen nettomarkkinointi arvo on 27 miljoonaa euroa.” ”Bruttomarkkina-arvon käyttö laskelmissa on täysin perusteltua. Esimerkin voi hakea myös asuntokaupasta – asunnon markkina-arvo on sen myyntihinta, ei omistajan veloilla vähennetty nettoarvo. On kuitenkin hyvä huomioida, että asuntolakiinteistöjen tärkein arvo on niiden mahdollistama kohtuuhintainen asuminen pääkaupunkiseudulla.”
Jerkku mainitsee myös KY:llä nyt merkittävän käynnissä olevan kiinteistöhankkeen, Etu-Töölöön 2009 valmistuvan Kyltericampuksen. ”Mikäli hanke huomioidaan, asuntolakiinteistöjen yhteenlasketun bruttomarkkina-arvon arvioidaan olevan 53 miljoonaa euroa. Markkina-arvoarvio päivitetään tulevan tilinpäätöksen yhteydessä.”
Väisäsen mielestä yhdistys kyltereiden yhdyssiteenä on loistava idea, mutta nyky-ylioppilaskunnan omaisuus kuuluisi Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnalle, siihen saakka kunnes eduskunnan päätöksellä KY yhdistetään osaksi jotain muuta ylioppilaskuntaa. ”KY:n jäsenenä olen huolissani, jos lahjoitetaan merkittäviä summia omaisuutta pois. Tästä on välittömästi se seuraus että uudessa ylioppilaskunnassa on korkeampi jäsenmaksu.” Lisäksi Väisänen näkee rahojen säätiöimisen huonona ajatuksena. ”Omaisuuden valtaosan lahjoitus muualle poistaa sen pysyvästi KY:n jäsenistön vaikutuspiiristä.”
Se että valituksen tehneet Väisänen ja Savolainen ovat toimineet Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan luottamustoimissa, sekä se että valituskirjelmän laadinnassa on käytetty asianajotoimistoa, on herättänyt KY:llä kysymyksiä TKY osallisuudesta valitukseen. Väisänen toimi TKY:n edustajiston puheenjohtajana 2006 ja Savolainen hallituksen puheenjohtajana 2007.
”TKY ei ole asianosainen valituksessa. Itselläni ja Antilla on kiinnostus siihen, että asia etenee kaikin puolin laillisesti ja KY:n omien sääntöjen mukaan. Vaikka toimintani painottuu TKY:n puolelle, olen ollut vuodesta 1997 KY:n jäsen.” Myös TKY:n hallituksen puheenjohtaja Christian Peltonen painottaa, että valitus ei liity Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskuntaan. ”TKY ei ole asiassa osallinen, eikä se ole ollut vaikuttamassa asiaan, vaan asia on KY:n ja sen yksittäisten jäsenien välinen.”
Asianajotoimiston käyttämistä Väisänen kommentoi seuraavasti: ”Sen verran olen työelämän puolella törmännyt juridisiin juttuihin, että kun ryhdyn tällaiseen, teen sen mielelläni huolella. Näin ei tule valitettua väärästä asiasta tai tule muotovirheitä.” Hän myös lisää: ”Yksi syy miksi kylterit näkevät KY-talon niin tärkeänä on se, että vanhat KY:läiset ottivat riskejä oikeaksi kokemansa asian vuoksi. Minkä takia on nyt hankalaa ymmärtää, miksi itse haluan saada selvyyden asiaan, joka vaikuttaa oleellisesti ylioppilaskunnan rakentumiseen?”.
Valituksen käsittelyaikataulua ei vielä tiedetä. Jos hallinto-oikeus hylkää valituksen, aikovatko Väisänen ja Savolainen jatkaa valittamista? ”Se riippuu siitä mitä selvyyttä asiaan tulee. Kuten sanottu, tässä on niin paljon kysymysmerkkejä tällä hetkellä. Mitä ikinä oikeus päättääkään on siihen hyvät perustelut.”
Väisänen toivoo, että valituksella saadaan selvyyttä siihen mikä on laillista, ja onko toimittu oikein. ”Nyt en osaa sanoa onko toimittu laillisesti. Suomessa oikeusistuimen tehtävä on ottaa linja missä lain noudattamisen raja menee. Tämä palvelee sekä jäsenistöä, että luottamushenkilöitä. Ja uutta ylioppilaskuntaa, jotta sen alkutaipaleelle ei tule turhaa painolastia juridisista epäselvyyksistä. Toivon että valituksesta ei seuraisi kyräilyä, poteroihin kaivautumista tai sodan lietsontaa. Ylioppilaskunnilla on nyt parempaakin tekemistä.”
Kyckling kertoo valituksesta aiheutuvan, ettei lokakuista päätöstä voida toimeenpanna. Edustajiston päätökset eivät saa lainvoimaa ennen kuin hallinto-oikeus on käsitellyt valituksen. ”Varallisuutta ei siirretä ylioppilaskunnan ulkopuolelle, ennen kuin päätökset ovat saaneet lainvoiman.” Jäsenen näkökulmasta toiminta pysyy ennallaan ensi vuonna. Kysymykseen onko mahdollista, että KY:n omaisuusratkaisusta ei ole tehty lopullista päätöstä, Kyckling vastaa kieltävästi. ”Kyllä KY:n edustajisto on tehnyt asiasta lopullisen päätöksen.”
TKY:n hallituksen puheenjohtaja Peltonen vastaa kieltävästi kysymykseen vaikuttaako valitus uuden ylioppilaskunnan toiminnan suunnitteluun. Kycklingin mukaan on vaikeaa ajatella, ettei valitus vaikuttaisi suunnittelun etenemiseen mitenkään. ”Kyllä tämä varmasti jollain tavalla vaikuttaa, mutta uskon että tietyt perusasiat, kuten uuden ylioppilaskunnan vaalit, saadaan järjestettyä. Nyt pitää vain yhdessä miettiä miten tämän vaikutus saadaan minimoitua, jotta uusi ylioppilaskunta saisi parhaan mahdollisen startin” Kyckling sanoo ja jatkaa ”KY:llä on vahva tahto rakentaa uutta ylioppilaskuntaa, mutta totta kai meillä ollaan pettyneitä tämän hetkiseen tilanteeseen. Edustajiston on toiminut parhaalla katsomallaan tavalla ja sillä mennään.”
Teksti: Johanna Mitjonen